Leviää kuin Jokisen eväät

Nyt tuntuu, että meidän osaaminen agilitykilpailuissa alkaa hajota ihan käsiin. Lauantain kisoihin mentiin vaatimattomalla tavoitteella yrittää parantaa tähän mennessä parasta kakkosten tulosta eli 20vp. Ei kuulosta mitenkään mahdottomalta, vai mitä? Aivan, ja tulokset ta-daa: hyl ja 30vp.. Tosin täytyy sanoa, että eka rata oli oikeesti hyvä ja erityisesti hyväntuntuinen. Rauhallista, varmaa, tarkkaa jne. Kolmanneksi viimeiselle esteelle, jossa mulle tuli kyllä ihan täys lipsahdus, ja unohduin johonkin, unohdin myös ohjata (oikeastaan videolta näkee, että johonkin päin sitä kyllä ollaan ohjaavinaan..) ja koirahan otti sitten kiltisti sen, mikä loogisesti oli nenän edessä. No, vitonen oli jo alla, että ei siihen nolla menny, mutta olishan se ollut parannusta tulokseen ja nopealla vitosella olis tod.näk. myös päässyt palkinnoille. Tokasta radasta ei oo kauheesti puhumista, paitsi että olisi pitänyt ottaa keinu uusiksi. Ja ottaa itse rauhallisemmin, olla huitomatta ja antaa Reemulle tilaa.

Linkit videoihin:

A-rata

B-rata

Kiitos taas kerran Riikalle videoista! Remu lähettää sertionnitteluterkut Ronjalle, riehutaan taas ens kisoissakin - jos nyt joskus päästään kolmosiin teidän seuraksi.

Jäin hetkeksi vielä katselemaan kolmosia, ja täytyy sanoa, että kolmosissa on niin paljon kivempia ratoja. Ja oikeesti sellaisia, mitä me on enemmän treenattu. Oon ollu kyllä sikäli vähän pettynyt näihin kakkosen ratoihin, millä on oltu, että ne edelleen jatkaa ykkösistä tuttua luukutussuoraa, mikä ei oo meille ollenkaan hyvä. Miks ihmeessä me edes harjoitellaan takaakiertoja, välistävetoja jne. kun ei niitä ikinä pääse oikeesti käyttämään radalla. Eikä esittelemään koiran hienoa irtoamista ja teknistä taitavuutta. Ja mä oon parempi keskittyyn silloin kun vähän enemmän haastetta radassa ja joutuu koko ajan olemaan tarkkana. Haluaa vaikeampia ratoja!

Nyt treenaamme kaksi viikkoa hyppyjä, keinua ja erit. ohjaajan osalta keskittymistä rataan, ja sitten katsotaan Nokian kisoissa, josko tulokset edes vähän paranisivat.

Hiirijahtia ja agilitya

Suuri Metsästyskoira Sani aloitti jahdin heti metsästyskauden avauspäivänä. Raahasin vastahakoisen neidin puoliväkisin lenkille (okei, kuka hullu nyt lähtisikään lenkille juuri kun ruoka on laitettu kuppiin odottamaan). Takaisin tullessa Sanille oli ilmeisesti tullut jo aivan huutava nälkä, sillä yhtäkkiä se hyppäsi ojaan ja saman tien takaisin tielle. Hiiren häntä roikkuen suupielestä.. Ja jollen olisi vaatinut koiraa luopumaan saaliistaan, niin olisi kyllä mennyt myös kurkusta alas. Kävi kyllä niin näppärästi, että hieman tulee mieleen, että onkohan neiti harjoitellut hommaa useinkin.. Pupujahtia odotellessa hiirilläkin voi siis harjoitella. Ainakin jos on kova nälkä ;-)

Reemun kanssa käytiin korkkaamassa kakkosten kisat Valkeakoskella eilen. Meillä oli kaksi starttia Johanna Wütrichin tuomaroimana. Kivoja ratoja, meidän suoritukset vaan eivät olleet kovin häävit. Ekan radan pilaaminen menee Remun piikkiin, toinen mun. Ekalla jätkä varasti lähdöstä ja eka rima tippui siinä hässäkässä. Oli kuulemma kauniisti hiipinyt ja kytännyt, että sanooko toi mitään. No sehän on wannabe-bordercollie ;-) Tarinan opetus numero 1: älä jätä koiraa selän taakse lähdössä kisoissa, vaikka se treeneissä onnistuukin. No, sitten päästiin neljännelle esteelle, joka oli A. Jätkä loikkasi A:lta alas ilman ajatustakaan pysähtymisestä. Otti kyllä kontaktin, eikä karannut eteenpäin väärälle (eikä oikeallekaan) esteelle. Mutta olin päättänyt etukäteen, että nyt pienetkin sikailut pois, että saadaan sama ote kisaradoille, mitä treeneissäkin on, joten A uusiksi, kaunis pysähdys kunnon odottamisen kanssa, kehut ja suorinta tietä ulos kehästä.

Tokalla radalla jätin koiran aika kauas ekasta hypystä ajatellen, että vaikka se vähän nousisikin ja tulisi eteenpäin, niin pystyn vielä kieltämään ja käskemään uudelleen istumaan. No, tämä ei ollut hyvä idea. Reemunen kun otti askeleen ja hyppäsi ilman mitään toivoakaan, että eka rima pysyisi ylhäällä hypättäessä siltä matkalta ilman vauhtia.. Tarinan opetus numero 2: älä jätä koiraa liian kauaksi ekasta hypystä. Keppien sisäänmenoon oli turhan paljon vauhtia putkesta tultaessa, eikä jarrut toimineet tarpeeksi nopeasti. Sisäänmenokulma olisi ollut hyvä, mutta mun olisi pitänyt tajuta olla himmaamassa koiran vauhtia heti putken suulla. Loput 10 virhepistettä tuli sitten rimoista, kun joku huitoi.. Käsi alas, koira alas. Näin se vaan menee. Eli tarinan opetus numero 3: älä hosu äläkä huido. Tuloksena siis 20vp, sijoitusta en tullut katsoneeksi. Jälkimmäisellä radalla kontaktit - tosin keinua lukuunottamatta - olivat hienot, erityisesti puomin oli varma ja napakka.

No niin, jos ensi lauantaina muistan nämä kolme asiaa: koiraa ei saa jättää lähdössä selän taakse, eikä liian kauaksi ekasta esteestä, enkä minä saa huitoa ja hosua, niin tulokset varmasti parantuvat. Ja keskiviikkona kertaamme kontakteja.

Kaikista parhain ja nopein

Kaikista parhain ja nopein ja hienoin ;-) agiliitokoira Remu-Eemeli nousi tänään kakkosiin kolmannen nollavoiton myötä. Ensimmäinen tuli vasta reilu kaksi viikkoa sitten, toinen tasan kaksi viikkoa sitten ja kolmas nyt sitten tänään oman seuran kisoissa kotikentällä. Tuomarina oli Sisko Pulkkinen. Ihanneaika oli 52s, jonka alitimme reilusti ajan ollessa 36,85s eli aikavirhettä -15,15. Alussa tuli turhan pitkä kaarros kakkoselta kolmoselle (n.90 asteen kulma) ja keinulla - tai oikeastaan sen jälkeen - meni aikaa, kun en ollut varma tuliko lentokeinu vai ei (jonka olisin korjannut, jos olisi ollut), hieman siinä pyörittiin, mutta jatkettiin kuitenkin virheettä. Loppurata menikin oikein hyvin, puomin ja A:n kontaktit olivat upeat, eikä pienintä ajatuksen poikastakaan väärälle esteelle. Kummallakaan.

Tämän vuoden tavoite agilityn osalta on nyt sitten täytetty. Se kävi oikeastaan nopeammin ja helpommin kuin odotin. Pitäisiköhän sitä heittäytyä ahneeksi ja asettaa vielä uusi tavoite? Kisoja kun vielä riittää tälle syksylle. Ehkäpä yksi luvanolla kakkosista? Tai kaksi? Tai.. No, ainakin aiomme keskittyä treenaamaan keinua, koska vaikka siltä ei ole virheitä tullut, niin nykyinen suoritustapa ei ole mitenkään hyvä. Ensi viikonloppuna päästään heti kokeilemaan, kuinka kakkosen radat meiltä sujuvat.

Lyhyttäkin lyhyempi kisaraportti

Eilisistä kisoista ei sen enempää kommentoitavaa ole kuin, että tiedetään taas mitä tullaan treenaamaan.. Ja heti tänään. Lauantaina sitten kisoihin kotikentälle.