Pitkästä aikaa on päästy taas vähän ahkeramman treenaamisen makuun. Eilenkin treenattiin peräti kaksi kertaa vesisateessa (siinä välissä ei tainnut sataa..). Ensin aamulla tokoiltiin ja illalla vielä rallailtiin ja vähän tokoiltiinkin. Tipille sadetreenit tekee kyllä hyvää, koska pikkujätkä ei tykkää sateesta yhtään. Varsinkin paikallaoloissa jätkä vetää korvat luimuun ja on surkean piestyn näköinen. Niin ja tämähän on se koira, joka on aina ja heti tilaisuuden tullen järvessä (tosin mun kaikki koirat on aina olleet sellaisia, miksi?!).
Eilen oli siis tokoilupäivä. Aamulla teimme ohjattua noutoa, zetaa ja tunnaria. Ohjattu on kyllä yksi Tipsterin bravuureista, vaikka pikkusäätöä siinäkin on. Tipi kun tietää, mitä tässä tehdään, eikä malttaisi odottaa käskyjä. Tai siis kyllä se 99 % odottaa, mutta pylly on just ja just maassa tarpeeksi kauan. Vähän siis malttitreeniä tähän :) Hienosti jätkä haki oikean kapulan, vaikka olivat vain 2 metrin etäisyydellä toisistaan. Tämä vaikeuttaminen onkin tärkeää, koska Tipillä tuo ennakointi ja hosuminen tulee juuri silloin, kun se osaa jo tehtävän.
Zetassa istuminen tökki. Siihen saatiin treenikaverilta ihan hyvää vinkkiä.
Tunnarissa toi joka kerta oikean - nostettuaan ensin yhtä tai kahta väärää. Tokalla kerralla vei kapulan liikkurille, ja oikein nättiin perusasentoon menikin ;-) Edelleen siis paineistuu musta aikalailla, vaikka oon vaan palkannut oikeista ja jättänyt väärät huomiotta.
Lopuksi vielä luoksetulo pitkältä matkalta ilman pysäytyksiä ja sit täyttä laukkaa loppupalkalle.
Illalla sit rallyt-tokorata pariin kertaan ja vähän seuraamista ja lyhyitä paikallaoloja erittäin häiriöisessä ympäristössä. Hyvää treeniä oli!
Keskiviikkona käytiin aksailemassakin. Nyt on alkanut taas homma sujua! Välillä talvella tuntui, että ei tästä tule mitään, kun vaan huidon ja hosun. Parin viikon päästä olisi taas kakkosten kisojakin lähiseudulla, joten eiköhän sinne suunnata.
