Hyviä uutisia

Lääkäri soitti tänään hyviä uutisia: ei ollut Remun kilppari- eikä haima-arvoissa mitään häikkää. Eivät olleet edes lähellä raja-arvoja, vaan oikein mallikelpoiset. Itsekin kyllä ajattelin, ettei niissä mitään taida olla, kun maha on ollut jo parempi. Liekö sitten syynä osittainen ruuanvaihto ja tarkka dieetti, antibioottikuuri, Axilur-kuuri vai osteopatia, who knows. Remu kävi siis tällä viikolla osteopaatillakin (aika oli varattu jo aiemmin), jonka mukaan vatsa ja selkä olivat kireitä juuri vatsavaivojen tapaan. Muna vai kana, siinäpä kysymys.

Kaivuumiehet

Joko on tehty tarpeeksi hiekkakakkuja?!

Lääkärissä osa 2

Remun mahavaivat uusiutuivat (tai ei ne ihan kokonaan ehtineet edes poistua), joten tänään oli uuden lääkärikeikan aika. Kyllä taas sai olla iloinen, että on tullut Remulle otettua vakuutus, sillä jos kohta se isolta summalta vakuutuslaskussa tuntuukin, niin kyllä sieltä on takaisinkin rahaa saatu.

Remusta tutkittiin siis tänään koko joukko veriarvoja. Kaikki muut olivat oikein hyviä paitsi yksi maksa-arvo, mutta se on Remulla ollut aina ihan alaviiterajalla tai alle, sekä verihiutaleiden määrä, mutta se taas kuulemma voi olla mittausvirhe. Analyysin mukaan kun Remulla on aika isojakin verihiutaleita, jolloin niitä saattaa määrällisesti olla vähemmän. Tarpeen mukaan tämä tutkitaan uudestaan, mutta nyt lääkäri ei pitänyt sitä tarpeellisena. Kilpirauhas- ja haima-arvot lähetettiin tutkittavaksi muualle, joten niiden tuloksia saadaan jännätä ainakin viikon verran.

Kyseessä voi olla ihan vain pitkittynyt suolistotulehdus ilman sen isompaa syytä, joten Remu sai nyt pidemmän antibioottikuurin. Tai sitten voi olla kyse jostain ruoka-aineherkkyydestä. Tai giardiasta, joten pojat saavat nyt hoitokokeiluna myös 5 päivän Axilur-kuurin. Tipillä ei kyllä ole mitään mahavaivoja ollut, se on varsinainen teräsvatsa. Remulla sen sijaan on aina ollut vähän herkkä vatsa, mutta ei nyt mitään tälläistä ole ollut. Ruokintapuolta kuitenkin joutuu taas miettimään ainakin hetken aika tarkkaan.

Toivottavasti nyt saataisiin jätkä kuntoon ja päästäisiin taas normaaliin päiväjärjestykseen kaikin puolin. Onneksi Reemus-Eemeli on kuitenkin koko ajan ollut ihan oma reipas itsensä ja kantaa ruokapöytään villasukkia, kintaita, pipoja, palapelinpaloja, muovieläimiä, autoja ja pehmoleluja, että joku heltyisi antamaan lisää ruokaa.

Pohjois-Hämeen kennelpiirin TOKO-CUPin 2013 voittajat EVL:ssä

No sellaisiahan me nyt siis Tipsterin kanssa ollaan. Kävin tänään pokkaamassa palkinnot: kukkapuskan ja lahjakortin eläinfysioterapiaan. Vaikkei tämä meidän tavoitelistalla ollutkaan (en edes tiennyt meidän osallistuneen osakilpailuihin..), niin on se vaan aina kiva voittaa jotain. Noin yleensä ottaen jaksan olla edelleen hämmästynyt siitä, että mulla on kotona itse kouluttamani koira, joka kisaa EVL:ssä. Ja on tokovalio. Ja että mä ylipäänsä harrastan tokoa noin jotenkin niin kuin oikeesti :D

Pari kuvaa tottelevaisesta komistuksesta.

Tassut kesäkuntoon -projekti

Kun edellisistä ongelmista on (melkein) selvitty, niin tulee uusia. No, näinhän se välillä tuppaa menemään. Tip ontui yhtenä iltana toista etujalkaansa ja olin jo aivan varma, että silläkin on selässä jotain, kun niitä lihasjumejakin oli. Aamulla sitten katsoin jalan kunnolla läpi, kun nilkutus oli jokseenkin kolmijalkaista ja kas: anturassa haava ja haavassa pieni teräväreunainen kivi. Harvemmin sitä on ollut iloinen haavasta.. Se haava umpeutui aika nopeasti ja aika nopeasti tuli myös uusi vähän isompi toiseen tassuun. Ja muissakin anturoissa on "hyviä" alkuja. Tipi Tiipiäinen saa nyt siis nauttia sekä ulkoisesta että sisäisestä rasvauksesta. Lohiöljyähän pojat saa muutenkin, mutta Tip nyt vähän enemmän ja lisäsin ruokaan myös biotiini-sinkkilisää ja vähän enemmän monivitamiinia. Lisäksi tassuja on rasvattu tummelilla. Ei tee rasvaus pahaa omillekaan halkeileville sormenpäille ;-)

Remu puolestaan otti varaslähdön kevääseen ja sai turkkiinsa uuden kurakelinleikkauksen. Kuva ei tee oikeutta sille, kuinka laihan ja korkeajalkaisen näköinen jätkä on nyt.