lauantai 31. heinäkuuta 2010

Toinen nollavoitto ja kolmaskin nolla hilkulla

Tänään kisasimme Orivedellä kaksi starttia, molemmat taas agilityratoja. Tuomarina oli Johanna Wütrich, jonka radoista olen ennenkin tykännyt. Molemmat radat olivat tänään varsin suoraviivaisia ja hyviä ykkösen ratoja. Ekalta radalta meille tuli taas sellainen melkein-nolla. A:n jälkeen oli suorassa linjassa pituus ja putki. Jätkä hyppäsi pituuden huonosti ja hipaisi vikaa pituuden palikkaa, ja koska meillä ei näissä ole koskaan tuuria, niin tottakai se kaatui. Ehkä hieman hätäilin A:lta lähdön kanssa, olisi vain pitänyt lähettää eteenpäin ja seurata itse perässä, kun ehtii ;-) Loppusuoralla olleelta puomilta jätkä päätti sitten lähteä tervehtimään tuomaria, ottaen kuitenkin kiltisti ensin alastulokontaktin. Onhan me tietty joskus kerran tai kaksi oltu ko. tuomarin pitämässä koulutuksessa, että onhan se toki tuttu juu..

Tokat radat on meillä tosiaan ollu hieman ongelmana, mutta ei tänään pahasti. Vaikkakin täytyy tunnustaa, että ehkä radan suoraviivaisuus oli se, mikä meidät pelasti, koska en kyllä voi sanoa koiran olleen 100% käsissä radan alussa. Nopea ja ennen kaikkea oikea rata kuitenkin, ja näyttikin kuulemma hyvältä :-)

Kaiken kaikkiaan olen tämän päivän suorituksiin todella tyytyväinen. Kokonaisuutena ehdottomasti meidän tähän asti paras kisapäivä. Ja Remulla oli superkivaa, kun agilityn lisäksi pääsi vielä leikkimään Ronja-kaverin kanssa.

torstai 29. heinäkuuta 2010

1/3 saavutettu!

Eli tulihan se sieltä se eka nolla :D ja vielä komeasti voitolla 46 koirakon luokassa. Tosin onneksi suorituksesta ei jaeta tyylipisteitä tässä lajissa.. Video saattaapi mahdollisesti ilmestyä tänne jossain vaiheessa, joten siitä voi sitten jokainen itse arvioida. Esteet joka tapauksessa mentiin oikeassa järjestyksessä, oikealla tavalla ja ihanneajan alittaen, joten 1/3 tämän vuoden agitavoitteesta on saavutettu.

Toka rata olikin sitten melkoista kaahaamista ja räiskimistä, tuloksena HYL A:lta, kun otatin alastulokontaktin uudestaan. Nää tokat radat on nyt muodostunut ongelmaksi, sillä kierroksia on aivan liikaa. Tarttis varmaan tehdä jotain.. Tosin tälläkin kertaa kontakti muhun ennen radalle menoa oli suorastaan loistavaa, seuraaminen tosi tiivistä yms. Noo, mietiskellään asiaa, ja kokeillaan lauantaina uudestaan.

torstai 22. heinäkuuta 2010

Kuulumisia

Blogissa on ollut aika hiljaista viime aikoina, sillä en ole paljon koneella ehtinyt enkä jaksanut olla. Nyt siis pikapäivitys viime viikkojen tapahtumiin. Agirodun jälkeisellä viikolla olimme keskiviikosta sunnuntaihin sprinkkuleirillä Punkalaitumella. Remun leiri meni taas pitkälti häkkeillessä minun hyöriessä järjestelyhommissa. No, oli kyllä niin lämpimät ilmat, että eipä sitä nyt kauheesti olisi jaksanutkaan treenata, ja sunnuntain iltapäivän agitreenit jätettiinkin ihan suosiolla väliin lämpötilan ollessa varjossa noin 30 astetta plussan puolella. Huh hellettä. Jotain kuitenkin tehtiin: olimme Reemusen kanssa perjantaina Timo Rannikon agikoulutuksessa ja lauantaina jatkettiin samaa lajia Tero Strömbergin ohjauksessa. Saimme molemmista hyviä vinkkejä ja radat olivat haasteellisia ja mielenkiintoisia. Varsinkin Rannikon suosima ohjaustyyli sopi meille. Osallistuin lisäksi lihashuoltoluennolle, jossa tuli mukavasti vanhan kertausta uusilla asioilla höystettynä. Ja ihan kivaa taisi Remullakin olla vähäisestä ohjelmasta huolimatta, sillä olihan jätkällä huoneessa viihdytettävänä kaksi nuorta walesineitoa. Ritari Reemu huolehtikin esimerkillisesti rinsessoistaan ;-D

Leiristä toipumiseen meni taas oma aikansa, mutta mennään taas ahkerasti. Tässä viime päivinä on ehditty normaalien töissä käymisten ja lenkkeilyjen lisäksi mm. käydä hierottavana (Remu, en minä valitettavasti..), jäljestää yksi mejäharjoitusjälki (juu, ei mennä vieläkään kokeeseen..), mökkeillä yhdistettynä mattojen pesuun ja mustikoiden poimimiseen (ja Remun kohdalla myös ahkeraan uimiseen) ja käytiinpä eilen agitreeneissäkin. Reemu oli hieno pieni agiliitokoira. Mentiin aluksi Jalosen mm-joukkuekarsintarataa. Ykkösen koirakoksi se sujui ällistyttävän hyvin meiltä.. Muutenkin olin koko treenien ajan koiraan taas kerran oikein tyytyväinen. Käännöksetkin sujuivat varsin mallikkaasti, kun olin itse hyvin mukana ennakoiden. Ensi viikolla onkin sitten kahdet kisat eli yhteensä 4 starttia. Toivottavasti niistä tulisi vihdoin se eka nolla viralliselta radalta.

Lintukoira on myös harjoitellut itsenäisesti lintujen etsimistä ja noutamista. En tiedä, mikä ympäristön pikkutirppoihin on iskenyt, mutta jonkun verran niitä on nyt löytynyt kuolleina pihasta. Reemu niitä sitten ystävällisesti keräilee ja tuo näytille. Yksikin aamu säikähdin, kun yht´äkkiä olohuoneen matolla oli kuollut rastas (ja ylpeä noutava lintukoira :D). Että tälläistä maalaiselämää.

tiistai 6. heinäkuuta 2010

Agirotuvideo

Tässäpä tätä nyt, huitomista ja hosumista :-)

Agirotujoukkuesuoritusvideo

maanantai 5. heinäkuuta 2010

Kukkoilevat kanankarkoittimet Agirodussa

Eilen oltiin Agirodussa joukkuekisassa. Yksilökisat jäi harmittavasti väliin, kun jouduin olemaan töissä myös lauantaina. Meidän walesijoukkueen nimi oli Kukkoilevat kanankarkoittimet, ja se siis koostui neljästä nuorehkosta walesiuroksesta ohjaajineen: Terhi & Börje, Sanna & Wade, minä & Remu ja Hanna & Tessu. Joukkueen sijoitus oli 53., tulos 7:23,19. Onneksi päästiin kisaamaan heti aamusta, päivä oli kyllä todella helteinen ja Teivossa ei juuri mitään varjoa ollut. Kisaavien rata oli vaikeampi kuin ykkösten radat: takaakiertoja, tiukkoja vientejä, suoria jne. Ei kuitenkaan mikään mahdoton, on me treeneissä vaikeampiakin menty. No, treenit on treenit ja kisoissa se on aina vähän eri juttu.

Reemu-Eemeli oli aika kierroksilla ja kolmas lähtövuoro ei yhtään asiaa auttanut. Lähdössä hieman tuhraantui aikaa, kun en uskaltanut koiraa viedä kovin aikaisin lähtöpaikalle. Mutta suoritus oli nopea, hyvä ja ennen kaikkea nollatulos! Koira oli kohtalaisesti kuulolla, vaikka kyllä se meno vähän sellaista hosumista mun mielestä oli, varsinkin multa, ja kontaktit olisi voinut ottaa nätimmin (siinäkin taisin itse suotta hosua). Mutta nolla siis kuitenkin, mikä antaa toivoa siitä, että niitä nollia tulisi nyt sitten yksilökisoissakin. Pienestähän se on ollut kiinni nyt viime kisoissa. Ehkä meille sopii paremmin tälläiset radat, joilla on ohjattava koko ajan ja joissa on enemmän käännöksiä yms. Vaikka ei ne käännökset silti aina kovin nätisti mene :-D

Rimatkin pysyi kaikki ylhäällä. Sen eteen on nyt tehty työtä, ja itse asiassa se on aika paljon musta itsestäkin kiinni. Toki koira voisi olla parempi hyppäämään, mutta minkäs teet, kun toisella on bordercollietyyli, niin sit pitää itse vaan osata ottaa se huomioon. Siis: älä hosu äläkä huido. Ja tarkoitus oli muuten jo eilen jättää hyppykäskyt pois, mutta ihan luonnostaan ne silti tuli :-D No, tätä puolta on vielä itse harjoiteltava aika paljon. Video tulee myöhemmin. Keskiviikkona lähdetään loppuviikoksi sprinkkuleirille. Luvassa talkoohommia ja agilitya: osallistumme sekä Timo Rannikon että Tero Strömbergin koulutukseen.