Lumikenkäilyä ja treenejä

Sain joululahjaksi lumikengät ja nehän ovat aivan mahtavat! Ei tarvitse rämpiä sääret lumisina, pääsee sellaisiinkin paikkoihin metsässä mihin ei kesälläkään viitsi risukon takia mennä ja ylipäätään saa vaihtelua lenkkeilyyn. Vaunujen kanssa toki edelleen on sidottu aurattuihin teihin, mutta jos on sopiva keli, niin lapsi pulkkaan ja ei kun pellolle :-)

Tipin kanssa oltiin lauantaina Agilityliiton alueellisen valmennuksen treeneissä. Olemme Tipin kanssa Tero Strömbergin vetämässä TTT-ryhmässä (training to training se taitaa olla pitkästi). Hyvät treenit oli jälleen kerran, vaikka on tuo Tips vähän masentava agilitykoira. Kaikki kun todella on kiinni musta, Tip lukee ohjauksen tosi tarkasti ja nopeasti, sekä hyvässä että pahassa, ja kun vauhtia on, niin mitäänhän ei korjata, vaan se meni jo. Ehkä mä vielä joskus opin.. Tai hankin pikkujätkälle paremman ohjaajan.

Tokoa on treenattu oikeastaan päivittäin. Tipin tunnari on edistynyt tosi hienosti. Nyt Tips on tuo oikean noin 10-15 levällään olevan kapulan joukosta. Olen vielä käyttänyt ekalla kerralla nameja kapuloiden edessä rauhoittamassa virettä, koska muuten Tips nostelee vääriä ihan vain itseään rauhoittaakseen samalla, kun etsii oikeaa. Mutta hyvältä nyt siis näyttää. Toivon mukaan saadaan tunnari ja muut liikkeet talven aikana siihen kuntoon, että toukokuussa korkataan voivoi-luokka.

Reemu on taas vaihteeksi enemmänkin höntsäillyt ja temppuillut kuin treenannut varsinaisesti tokoa. Luoksetulon pysäytys kun ei nyt vaan mene jätkän kaaliin, niin se laskee kyllä mun motivaatiota tokon treenaukseen. Ei sitä nyt kauheesti viitsi kokeitakaan ajatella ennen kuin sen saisi toimimaan. Remulle tosin ei taida olla mitään väliä sillä, mitä tehdään, kunhan sekin pääsee tekemään jotain
ja saa osansa nameista ;-)