Parturissa ja punttilenkkeilyä

Aloitetaan varsinainen kirjoittelu raportoimalla viime viikon tapahtumista. Remu pääsi vihdoinkin perjantaina parturiin, kun Veikka-iskän omistaja Niina oli käymässä täällä Tampereella päin. Niinahan on Remun luottoparturi, jonka luokse on tehty asiaa aina, kun karvatilanne on alkanut tuntua mahdottomalta tai joku isompi näyttely on ollut edessä. Kyllähän sitä aina jonkun syyn keksii, miksi ajaa Helsinkiin ja sitten voi samalla poiketa siinä Niinalla "kun nyt siellä päin ollaan" ;-) Nyt Remu näyttelee kyllä vasta huhtikuussa Oitissa, Ruovedellä ja Lahdessa, mutta tulipa isommat kiharat leikattua valmiiksi. Aika iso ero kuten kuvista huomaa. Iso kiitos taas Niinalle, jolla ei montaa minuuttia kulunut hommaan, minkä kanssa olisin itse ähertänyt tuntitolkulla..

Sunnuntaina kävimme koko porukalla metsälenkillä. Kun metsästyskausikin on nyt ohi, päätimme lähteä kiertämään kunnon kävelylenkin. Sanin ollessa irti se ei onnistu, koska neidistä ei ikinä tiedä, mihin päin se suuntaa. Silloin on aina oltava valmiina, jos sen joutuu hakemaan jostain kauempaa. No, nyt sitten suunnattiin oikein umpimetsään. Siinähän se virhe tulikin, minkä varmaan kaikki vähänkin kokeneemmat hapsukarvakoirien omistajat olisivat voineet kertoa. Enköhän mäkin jatkossa muista, etten lähde kunnon suojasäällä umpihankeen talsimaan Remun kanssa. Sen verran mieleenpainuva oli tilanne, kun keskellä metsää tajusin, että koira ei muuten pääse kohta eteen eikä taakse.. Kuvassa tilanne on aika lievä eikä hankikaan ole syvä.. Ei muuta kuin suunta kohti autoa ja muutaman kymmenen metrin välein irroteltiin isompia lumia koirasta. Kotona huomasin kauhistuksekseni, että hapsukarvat rinnasta, mahan alta ja etujaloista olivat aivan takussa. Sain onneksi melkein kaikki auki, mutta karvaa lähti aika tukku ja osa takuista oli pakko vain leikata pois. Huhhuh. Näin jo silmissäni, kuinka vien näyttelyyn koiraa, jonka rintakarvat on leikattu täysin pois :-S Vaikkei meillä asioita ja elämistä näyttelyiden kannalta ajatellakaan, niin niin kauan kun näyttelyissä käydään, kierretään kyllä jatkossa umpihanget kaukaa suojasäällä.


Kotosalla on sitten lähinnä pakattu tavaroita hiljakseen. Muutto, ensimmäinen niistä kahdesta, on edessä ensi viikolla. Välillä on vähän tehty Romeon fysioterapeutilta saamia jumppatemppuja. Ne sopivat hyvin koko laumalle ja Remun mielestä varsinkin ovat varsin hauskoja. Sani puolestaan suhtautuu moiseen temppuiluun vielä varauksella.