lauantai 15. maaliskuuta 2014

Hyviä uutisia

Lääkäri soitti tänään hyviä uutisia: ei ollut Remun kilppari- eikä haima-arvoissa mitään häikkää. Eivät olleet edes lähellä raja-arvoja, vaan oikein mallikelpoiset. Itsekin kyllä ajattelin, ettei niissä mitään taida olla, kun maha on ollut jo parempi. Liekö sitten syynä osittainen ruuanvaihto ja tarkka dieetti, antibioottikuuri, Axilur-kuuri vai osteopatia, who knows. Remu kävi siis tällä viikolla osteopaatillakin (aika oli varattu jo aiemmin), jonka mukaan vatsa ja selkä olivat kireitä juuri vatsavaivojen tapaan. Muna vai kana, siinäpä kysymys.

Kaivuumiehet

Joko on tehty tarpeeksi hiekkakakkuja?!


maanantai 10. maaliskuuta 2014

Lääkärissä osa 2

Remun mahavaivat uusiutuivat (tai ei ne ihan kokonaan ehtineet edes poistua), joten tänään oli uuden lääkärikeikan aika. Kyllä taas sai olla iloinen, että on tullut Remulle otettua vakuutus, sillä jos kohta se isolta summalta vakuutuslaskussa tuntuukin, niin kyllä sieltä on takaisinkin rahaa saatu.

Remusta tutkittiin siis tänään koko joukko veriarvoja. Kaikki muut olivat oikein hyviä paitsi yksi maksa-arvo, mutta se on Remulla ollut aina ihan alaviiterajalla tai alle, sekä verihiutaleiden määrä, mutta se taas kuulemma voi olla mittausvirhe. Analyysin mukaan kun Remulla on aika isojakin verihiutaleita, jolloin niitä saattaa määrällisesti olla vähemmän. Tarpeen mukaan tämä tutkitaan uudestaan, mutta nyt lääkäri ei pitänyt sitä tarpeellisena. Kilpirauhas- ja haima-arvot lähetettiin tutkittavaksi muualle, joten niiden tuloksia saadaan jännätä ainakin viikon verran.

Kyseessä voi olla ihan vain pitkittynyt suolistotulehdus ilman sen isompaa syytä, joten Remu sai nyt pidemmän antibioottikuurin. Tai sitten voi olla kyse jostain ruoka-aineherkkyydestä. Tai giardiasta, joten pojat saavat nyt hoitokokeiluna myös 5 päivän Axilur-kuurin. Tipillä ei kyllä ole mitään mahavaivoja ollut, se on varsinainen teräsvatsa. Remulla sen sijaan on aina ollut vähän herkkä vatsa, mutta ei nyt mitään tälläistä ole ollut. Ruokintapuolta kuitenkin joutuu taas miettimään ainakin hetken aika tarkkaan.

Toivottavasti nyt saataisiin jätkä kuntoon ja päästäisiin taas normaaliin päiväjärjestykseen kaikin puolin. Onneksi Reemus-Eemeli on kuitenkin koko ajan ollut ihan oma reipas itsensä ja kantaa ruokapöytään villasukkia, kintaita, pipoja, palapelinpaloja, muovieläimiä, autoja ja pehmoleluja, että joku heltyisi antamaan lisää ruokaa.

torstai 6. maaliskuuta 2014

Pohjois-Hämeen kennelpiirin TOKO-CUPin 2013 voittajat EVL:ssä

No sellaisiahan me nyt siis Tipsterin kanssa ollaan. Kävin tänään pokkaamassa palkinnot: kukkapuskan ja lahjakortin eläinfysioterapiaan. Vaikkei tämä meidän tavoitelistalla ollutkaan (en edes tiennyt meidän osallistuneen osakilpailuihin..), niin on se vaan aina kiva voittaa jotain. Noin yleensä ottaen jaksan olla edelleen hämmästynyt siitä, että mulla on kotona itse kouluttamani koira, joka kisaa EVL:ssä. Ja on tokovalio. Ja että mä ylipäänsä harrastan tokoa noin jotenkin niin kuin oikeesti :D

Pari kuvaa tottelevaisesta komistuksesta.




tiistai 4. maaliskuuta 2014

Tassut kesäkuntoon -projekti

Kun edellisistä ongelmista on (melkein) selvitty, niin tulee uusia. No, näinhän se välillä tuppaa menemään. Tip ontui yhtenä iltana toista etujalkaansa ja olin jo aivan varma, että silläkin on selässä jotain, kun niitä lihasjumejakin oli. Aamulla sitten katsoin jalan kunnolla läpi, kun nilkutus oli jokseenkin kolmijalkaista ja kas: anturassa haava ja haavassa pieni teräväreunainen kivi. Harvemmin sitä on ollut iloinen haavasta.. Se haava umpeutui aika nopeasti ja aika nopeasti tuli myös uusi vähän isompi toiseen tassuun. Ja muissakin anturoissa on "hyviä" alkuja. Tipi Tiipiäinen saa nyt siis nauttia sekä ulkoisesta että sisäisestä rasvauksesta. Lohiöljyähän pojat saa muutenkin, mutta Tip nyt vähän enemmän ja lisäsin ruokaan myös biotiini-sinkkilisää ja vähän enemmän monivitamiinia. Lisäksi tassuja on rasvattu tummelilla. Ei tee rasvaus pahaa omillekaan halkeileville sormenpäille ;-)


Remu puolestaan otti varaslähdön kevääseen ja sai turkkiinsa uuden kurakelinleikkauksen. Kuva ei tee oikeutta sille, kuinka laihan ja korkeajalkaisen näköinen jätkä on nyt.


perjantai 21. helmikuuta 2014

Hengissä ollaan!

Pääsipäs taas tulemaan pitkä bloggaustauko. Ei vain jotenkin ole kirjoituttanut, iltaisinkin oon aina ollut niin kuitti, että ei ajatus enää kulje tai tee mieli tarinoida kuulumisia. No, eipä tässä nyt ihmeitä ole tapahtunutkaan, mitä nyt vähän sairastettu.

Remulla on ollut vähän mahaongelmia. Liekö syönyt ulkona jotain sopimatonta tai saanut jonkun pöpön, mutta limaista ja löysää oli ulostuleva tavara. Viikon puoli- ja kokopaastoilun, Canikur- ja Tehobakt-kuurien ja muiden kotikonstien jälkeen piti maanantaina käydä hakemassa antibioottikuuri lääkäriltä. Toivottavasti menee sillä ja pitkällä tehokuurilla Inupektia ohi. Ainakin nyt vaikuttaa jo paremmalta, vaikkakaan ei ihan vielä normaalia tuotosta tule (no eipä ole normaalia ruokaakaan vielä juuri tarjottu). Reemus itse ei kyllä ole ainakaan havaittavasti tuntenut itseään kipeäksi, mutta nälkäiseksi sitäkin enemmän..

Tipsteri taas on ravannut hierojalla ja eilen osteopaatillakin. Toivottavasti nekin ongelmat eli lantion alueen jumit on nyt ratkaistu. Osteopaatti ainakin oli sitä mieltä, että ei se mistään vakavasta johdu. Normaaleja juttuja, mitä kuulemma tulee koiralle kuin koiralle ja varsinkin kun on vilkkaasta ja tekevästä koirasta kyse. Toivon kädet kyynärpäitä myöten ristissä, että näin on. Tämäkään potilas ei kyllä ole vauhtia hidastanut, vaikka selkälihakset ovat välillä tuntuneet kuin kiveltä..

Nyt kuitenkin kevättä kohden uusin treenisuunnitelmin. Niihin kuuluu muun muassa paimennusta, rally-tokoa (toivottavasti kisojakin) ja tietenkin tokoa ja agilitya.

keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Pastillin himoa

Unohtui tuossa edellisessä päivityksessä kertoa Remun viikon takaisesta varsin walesimaisesta tempauksesta. Jätkä nimittäin maisteli ksylitolipastilleja, vaikka sillä ei ole tapana koskaan varastaa ylipäätään mitään ruokaa (paitsi Tipiltä).

Tulin illalla treeneistä Tipin kanssa ja jätin treenikassin ja oman kassini eteisen lattialle ennen kuin menin pesemään Tipiä. Ja huom., muistin antaa Remulle namin. Remuhan on sitä mieltä, että kun hän ei ole päässyt treeneihin, kuuluu hänelle antaa kaikki loput namit. No, herra siis sai naminsa. Tästä huolimatta jätkä ratsasi mun kassin ja innostui maistelemaan lakritsinmakuisia Läkeröl Dents -pastilleja. Kuulin kyllä, että se siellä jotain touhusi, mutta Remu ei ole koskaan ennen osoittanut mielenkiintoa karkkeja tai vastaavia kohtaan, joten ajattelin sen vaan penkovan treenikassia lisänamien toivossa. Mutta ksylitolipastillirasian sisällönhän jätkä olikin levittänyt lattialle. Kyllä pelästyin!

Tiesin, että aski ei ollut täysi, mutta en muistanut, paljonko siitä oli syöty. Yritin oksettaa suolalla, mutta se ei tepsinyt. Onneksi meillä oli kotona lääkehiilijauhetta. Vettä siis sekaan ja sitä sekä runsaasti hunajaa kuonosta sisään. Hunajaa syötin loppujen lopuksi parin tunnin aikana puoli purkkia ja lisäksi ruokaa päälle. Ei siis ihme, että jätkä lopulta oksensi (sille meidän ainoalle vaalealle matolle) kahden ja puolen tunnin päästä. Mitään myrkytysoireita ei onneksi tullut, liekö sitten hiili-hunaja -hoito tepsinyt tai sitten Remu ei oikeasti syönyt pastilleja ainakaan montaa (lattialla olevat olivat kyllä sen verran märkiä, että oli niitä imeskelty).

Mutta mitä tästä taas opimme: älä jätä mitään kassia lattialle, äläkä luota siihen, että ei se ennenkään ole tehnyt..

tiistai 14. tammikuuta 2014

Talvi tuli

Mistä lie herkuista jätkä haaveilee? Peuran sisäfileestä kenties ;-)
Ihana, kun tuli talvi vihdoin! Tuntui niin mahtavalta päästää koirat sisälle pyyhkimättä tassuja. Saati, että olisi tarvinnut pestä puoli koiraa (kahteen kertaan) ja täyttää viemäreitä hiekalla. 

Remusta on kyllä tullut melkoinen vilukissa. Ei jätkä enää viihdy -15 asteen pakkasessakaan, vaan jalkojen nostelu alkaa aikas pian. Puhumattakaan aamun reilusta paristakymmenestä asteesta. Ehkäpä kaivan Remun "iloksi" kaapista esiin Sanin fleecehaalarin. Remu varmasti arvostaa sitä yhtä paljon kuin Sanikin.. Tänään oli myös saunan oven takana kova vinkuminen koko saunomisen ajan. Ajelimme Remun kanssa tänään Riihimäelle ja Remu pääsi osteopaatin hoidettavaksi. Senpä takia oli saunominen tänään kiellettyä. Yleensä Reemus on ekana lauteilla.

Täytynee muuten tunnustaa, että tunnarin suhteen täytyy todeta, että kyllä se kotona osaa. Hallissa ei maltti riittänyt, vaikka selvästi jätkä kyllä tiesi, että nenällä tässä tehdään töitä ja mun hajua haetaan, mutta kun oli niin paljon muitakin ihania hajuja. Mutta kyllä se kotona osaa ja nyt vaan treenataan lisää, kunhan päästään näistä pakkasista. 

Kaunis Reemus
Tipkin on onnistunut hankkimaan itselleen lihasjumeja, vaikka ei ole juuri edes treenattu. Kävin jopa tarkastuttamassa pikku jätkän polvet eläinlääkärissä, kun se välillä pompauttaa oikeaa takajalkaa laukalta raville siirtyessään. Mutta polvet olivat oikein priimaa, joten eiköhän se syy pomputteluun löydy joko kireistä lonkankoukistajista ja reisilihaksistä tai sitten pikkujätkä on vaan sellainen hömpötinpompotin, ettei malta ottaa ihan joka askelta.. Tipikin pääsee tällä viikolla hierontaan. Aika hyvin on auttanut jo pelkkä BOT:in käyttö öisin. Voipi olla, ettei urheilijan lihaksille tee hyvää nukkua vasten kylmää ulko-oven kynnystä, vaikka se muuten pitkäkarvaisesta koirasta kivaa olisikin..

Viime viikon agilitytreenit meni kyllä suorastaan loistavasti sekä multa että Tipsteriltä. Takana oli tasan kuukauden agilitytauko, joten pitää sit varmaan treenata vaan kerran kuussa, kun se noin hyvää tekee. Tokotreeneissä viime viikolla tein Tipille kuuntelu- ja ohjausharjoitusta, joka aluksi olikin aika haastava. Kierroksiakin oli hiukan tavallista enemmän tauon jäljiltä ja treenikavereilta tulikin kommenttia, että ei se nyt yleensäkään hidas ole, mutta nyt on kyllä vauhtia. Lähetin hypyn kautta suoraan merkille, pysäytin sinne, lähetin vasemmalle kiertämään aksahypyn johteen, kierron jälkeen pysäytys maahan ja siitä takaviistoon takaisin merkille. Merkiltä lähetin taakse oikealle noutamaan metallikapulan. Palautus hypyn kautta perusasentoon. Sen jälkeen taas hypyn kautta merkille, lähetys oikealle toiselle merkille ja siitä tunnari. Ei muuten tullut oikea kapula ekalla kerralla.. Mutta hyvin se teki, kun vähän ensin päästeltiin isommat höyryt ulos :)

Tipsteri