Remu viettää huomenna 3-vuotissynttäreitään! Joten jätkä on siis tullut kokolailla miehen ikään, ei kai sitä enää voi jatkossa mamman pikka pennuksi kutsua ;-) Ja alkaapa tuo nyt muutenkin pikku hiljaa ihan aikuista koiraa muistuttaa käyttäytymisensäkin puolesta. Ainakin suurimman osan ajasta. Ainakin silloin kun se ei hypi ikkunasta ulos, hauku ohi kulkevia autoja, halua välttämättä leikkiä heti ja kenen kanssa vaan, riehu vinkulelujen kanssa kuin pahinkin terrieri, säntäile metsässä tai talon ympäri hullun kiilto silmissä, revi Sania korvasta, tervehdi ihania rakkaita ihmisiä hyppäämällä suoraan mahaa vasten, levitä juuri haravoituja lehtikasoja, koska niiden läpi on vaan niin hieno sännätä, luule olevansa pieni sylikoira, vingu ja itke mun perään, nappaile sitä sun tätä suuhunsa matkan varrella, heittele sohvalta kaikkia tyynyjä alas jne jne.. Mutta on se vaan silti aivan kerrassaan hieno ja taitava poika :-D Kiitos vielä kerran Tiinalle loistavasta valinnasta. Jos aina saiskin näin onnistuneesti, sitä mitä tilaa..
Pikku-Remu lelun kanssa joulukuuussa 2006 ja Iso-Remu lelun kanssa elokuussa 2009
Paaaaljon onneaa vaan Remu !
VastaaPoistaToivottaa: Pänni, Hilkka & Hihnanjatke :)
Onnea Remulle toivottaa velipoika Tarmo (+sinttu&"manageri") ;) Nauroin taas kippurassa tuolle "muuten ihan aikuinen mutta..." -listalle. Kuulostaa kovin tutulta ;) Mutta niinkuin sanoi, niin sitä saatiin mitä tilattiin. Ja hyvä niin, koske on ne todellakin aivan älyttömän taitavia :)
VastaaPoistaOnnea tätäkin kautta Remulle synttäreiden kunniaksi. Tuo aikuinen mutta... kuulostaa aika tutulle täälläkin. Ei ne koskaan aikuisiksi kasva, tähän tulokseen olen tullut :D
VastaaPoista