Romeo-rontti karkuteillä

Jos blogin nimi onkin Remu-Eemelin metkut, mikä kuvaa sen päähenkilöä osuvasti, niin kyllähän meidän vanha herra Romeokin osaa olla varsinainen rontti ryökäle. Lähdimme eilen iltapäivällä lenkille, tarkoitus oli kiertää hieman pidempi retki metsässä. Remu ja Romeo juoksentelivat irtokoirina, kun nyt yleensä osaavat pysyä mukana porukassa. Tai siis Romeo osaa yleensä, Remu kyllä aina. No nytpä Romeo ei sitten joko osannut tai halunnut, vaan nenä oli vienyt johonkin ihan vikasuuntaan. Reilusti toista tuntia odottelimme ja kiertelimme alueella Romppua huudellen, mutta ei mitään. Sitten alkoi jo hämäräkin tulla, joten palasimme kotiin ja lähdimme autolla kiertelemään metsäautoteitä. Siinä sitten Jarkon puhelin soi, ja ehdin jo huokaista helpotuksesta, että varmaan on joku naapuri napannut karkulaisen talteen. Uutiset olivat kuitenkin paljon huonompia: ihan samalla alueella, mistä Romeo katosi, oli ilves hyökännyt ajokoiran kimppuun aikaisemmin päivällä. Kieltämättä siinä alkoivat kädet täristä, ja epätoivo iskeä keskellä pimeää metsää, koska tilanne ei kovin hyvältä vaikuttanut. Vaikka Romeo välillä vähän omille teilleen on eksynyt, niin eipä tuo aiemmin läheskään näin kauaa ole kadoksissa ollut.

Jatkoimme kuitenkin vielä kiertelyä. Päätin sitten viimein itse palata kotiin katsomaan, josko tuo nyt olisi kuitenkin tullut pihaan ja Jarkko lähti vielä ajelemaan yhtä metsäautotietä. Helpotus oli kyllä melkoinen, kun pihaan tullessa otsalampun valossa kiilui kaksi kirkasta silmää oven vieressä! Siinä se rontti istui oven vieressä ja ihmetteli, kun ei päästetä sisälle. Fiksu koira sinänsä, että olin niin helpottunut, että en enää osannut olla edes vihainen, päinvastoin olin suunnattoman iloinen, ettei mitään pahaa ollut tapahtunut ja Romppu oli osannut tulla itse kotiin. Ja mitä tästä taas opimme: Romeo ulkoilee kotipihan ulkopuolella tästä lähtien joko hihnassa tai gps-panta kaulassa. Remukin saa nyt kyllä tehotreeniä vielä lähempänä pysymisestä, en kuitenkaan usko ilvesten uskaltavan tulla kovin lähelle ihmistä. Ja Sani-parka tosin joutuu nyt taas pitämään taukoa jäniskoiranvirastaan.