Eka tulos agikisoista!

Tänään siis huolellisen valmistautumisen jälkeen starttasimme kaksi kertaa Tamskin kisoissa Niihaman maneesissa. Valmistautumiseen kuului mm. kolme tuntia ulkoilua eilen ja lyhyt metsälenkki vielä tänä aamuna. Ja se kannatti, sillä ekalla radalla Remu-Eemeli oli loistavassa vireessä: keskittynyt, hallittu ja taitava. Loistava. Toisin kuin kartturinsa, joka pilasi Reemusen nollaradan ohjaamalla väärään putken päähän. En tosin tahallani, sillä muistin kyllä kumpaan päähän piti mennä.. Olin myöhässä putkea edeltävällä hypyllä, koira kääntyi aavistuksen muhun päin hypyn jälkeen kysymään, mikä seuraavaksi ja näki merkin, että mene eteenpäin ja meni eteenpäin. Ikävä kyllä eteenpäin siitä kohtaa oli se väärä pää putkesta, ei se oikea, mikä olisi ollut melkein suoraan hypyltä edessä. Muuten hieno, nopea, virheetön rata. Harmitti. Oikeasti.

Tämän jälkeen kova yritys nollata ajatukset seuraavaa starttia varten. Onnistui ihan kohtalaisesti. Se, mikä ei onnistunut, oli koiran virittely suoritukseen. Tai sanotaan, että se onnistui vähän turhan hyvin tuloksena ylivirittynyt agilityhirmu, joka tuijotti esteitä maanisesti jo hyvän matkaa ennen lähtöpaikkaa. Otin siis koiran autosta liian aikaisin, kun en tajunnut, että ennen luokan alkua oleva palkintojen jako kestäisi niin kauan. Siihen nähden on ihmeiden ihme, että saimme radalta tuloksen! Eka tulos meille nyt sitten seitsemännessä virallisessa startissa. Ei huono, voittaa Romeon kirkkaasti ;-) Meidän onneksi alku noin puoliväliin asti oli koiran kannalta niin loogista menoa ensin suoraan, sitten käännös putken kautta ja uudestaan suoraan, että Remu osasi aika hyvin itsekin katsoa, mistä mennään (kuten se taisi suurimmaksi osaksi tehdäkin..). Puomin jälkeen sain koiran käsiin oikeasti kunnolla ja loppu meni ihan kivasti vikaa estettä lukuunottamatta. Remu meni siitä ohi, mistä 5 virhepistettä. Toinen 5vp tuli kolmantena esteenä olleelta A:lta. Ei kaunista menoa (paitsi jos tykkää kaistapäisestä säntäilystä), mutta kuitenkin jos haluaa etsiä positiivisia asioita suorituksesta, niin a) saimme tuloksen, joten jotenkin onnistuin pelastamaan tilanteen ja b) kaikki rimat kuten myös muurinpalikat tosi vinosta lähestymiskulmasta huolimatta pysyi ylhäällä. Työvoittona siis tulos 10vp, aika -11,49 (ihanneaika 52s), sij.10.

Kivat radat ja rehellisesti sanottuna suorastaan aika helpontuntuiset. Vaikka eipä tuosta jälkimmäisestä tainnu kuin joku vajaa puolet saada tuloksen, eikä ekaltakaan nollia tai tuloksiakaan suorastaan jaettu, joten se siitä helppoudesta. Mukavia ja sujuvia ykkösen ratoja kuitenkin. Pienestä harmituksesta huolimatta jäi ihan hyvä fiilis. Remun kanssa on kiva kisata, kun ei tarvi yhtään miettiä, että karkaakohan se radalta tai jääkö se haistelemaan maata. Ainoa, mitä pitää miettiä on se, kuinka lujaa nyt mennään :D

Nyt pari kuukautta ahkeraa treenausta etenkin kontaktien ja ennakoinnin suhteen, ja helmikuun kisoissa jatketaan. Ykkösen kisoihin kun on inhottava lähteä kovin kauas, varsinkin pimeänä aikana, kun tuntuu, että aamulla ei pääse millään ylös, joten suosimme näitä lähiseudun pippaloita. Lisäksi pitää ruveta kuntoilemaan, ettei aina maneesissa tunnu siltä kuin juoksisi lentohiekassa..