Eilen oltiin taas perinteiseen maanantaitapaan agilitytreeneissä. Tällä kertaa meitä olikin vain muutama paikalla, joten ehdittiin treenata oikein kunnolla. Aiheena oli valssit, niissä erityisesti hioo ajoitusta, sujuvuutta ja etenevyyttä. Ihan kivoja harjoituksia oli. Mitään suuria vaikeuksia ei meillä ollut, mutta sitä sujuvuutta voisi aina olla enemmän.. Reemu oli hyvässä vireessä. Sitten otettiin vähän kontakteja, A:ta ja puomia, sekä radalla että A:ta yksittäin. A:lla pyrittiin hakemaan mulle lisää etäisyyttä A:han. Ensin Remu ei oikein hoksannut, että sama pysähtymisjuttu tää edelleen on, mutta sit kun palat loksahti paikalleen, niin etäisyyden kasvattamisella ei sen jälkeen ollut vaikutusta jätkän toimintaan.
Suunnitelmissa on nyt ilmoittaa jätkis Tamskin 7.2. kisoihin. Siellä on yksi agilityrata ykkösille. Katsotaan, kuinka kontaktien kanssa käy ja harkitaan sitten seuraavia kisoja, jotka olisivat myös Tamskin järjestämät helmikuun lopulla. Tosin siellä on kaksi rataa ykkösille, joista toinen on hyppäri niin, että ainakin sille ilmoitan Remun. Joku saisi vaan muistuttaa mua ennen rataa, että et sitten karju sille koiralle ennen kontakteja..
Koska meitä ryhmäläisiä ei ollut paikalla kuin kaksi, oli Jonnalla mukana omat koirat tervu Selma ja harjakoira Frank. Frank ei selvästikään pitänyt Remu-Eemelistä ja tunne oli kyllä vahvasti molemminpuolinen. Käytiin silti yhdessä lenkillä treenien jälkeen, ja alkumatkan jälkeen Frank malttoi rauhoittua, kun Remu ei kiljuvaa karvatöyhtöä ollut huomaavinaan. Häntä jätkällä oli kyllä koko matkan varsin korkealla ;-) Mutta muuten näytti tulevan kovasti rauhoittavia signaaleja, että äläs nyt kuule vouhkaa, kun ei tässä lenkillä saa tollain rähjätä. Aika jännä, että kohtaamistilanteissa Remu on herkkä rähjäämään, mutta sit jos ollaan yhdessä lenkillä, niin oli siinä sitten mikä koira vaan, niin ei mitään ongelmia.
Harmi, ettei Kertun päästy treenaamaan. Valssitreeni tekis meillekin hyvää.
VastaaPoista