Miksei kamera ole ikinä käsillä silloin, kun saisi sen huippuhauskan kuvan, aarghh! Äsken aloin huutelemaan poikia sisälle, ja mitä näinkään: Reemu-Eemeli näykki pikkulintujen talipalloja! Pallot ovat telineissä ja oikeastaan aika korkealla koivunoksassa roikkumassa, mutta kun tätä lunta nyt on, niin puun alla on sitä aika korkea kolattu kasa. Joten nyt sitten jätkä keksi, että tonne kun kiipeää päälle ja vähän kurottaa, niin mähän yletyn katsoon, että mitäs tuolla roikkuu.. Oman osansa kiipeämisen motivoinnista tekivät varmaan pikkutirpat, jotka sirkuttivat aika ärsyyntyneen oloisesti ylempänä puussa. Joten ollako vai eikö olla, linnut vai talipallot kiinnostavampia tai mahtaako jätkis ehkä tuntea olevansa pikkulintu? Lentäminen ainakin jo sujuu dumbokorvien avulla varsin mallikkaasti, ohessa tyylinäytettä ajalta, jolloin lunta oli vielä normaali määrä..
Sehän menee aina niin, että jonkun mahtavan tilanteen osuessa kohdalle se kamera ei ole mukana tai muuten vaan käsillä! Sitten kun yrittää kuvata koiria, ne joko häviävät kuin tuhka tuuleen tai ova ainakin tekemättä mitään mielenkiintoista. :D
VastaaPoistaNiinpä. Varsinkin Romeosta mulla on varmaan satapäin sellaisia kuvia, joissa herra istuu ja tapittaa kameraan aina se sama "kuvausilme" naamalla.
VastaaPoista