Kevään merkkejä

On se mukavaa - kaikesta kurasta huolimatta -  kun lumet alkaa olla pihasta sulaneet, niin pääsee Reemun kanssa treenaamaan hypyillä kaikkea pientä kivaa omassa pihassa. Eilenkin hiottiin käännöksistä niitä kuuluisia sekunteja pois. Viikonlopun ohjelmassa meillä on Jari Suomalaisen agikoulutus lauantaina. Saa nähdä kuinka paljon siitä saa irti näin puolitoistajalkaisena ja juoksemattomana, mutta mennään nyt kuitenkin kun on ilmoittauduttu. Eiköhän sitä jotain pysty kuitenkin tekemään. Ja kyllähän mä pystyisin jo vähän hölkkäämään, mutta kun ei oikeastaan saisi.. Eilen kyllä ihan vahingossa käännöksiä harjoiteltaessa tuli otettua vähän juoksuaskeliakin :-D

Illalla heittelin kakkoja aidan toiselle puolelle (siis mistä meidän pihaan on voinut tulla näin paljon koirankakkaa?!) ja kuuntelin, kun huuhkajat hu-huuhuilivat toisilleen jossain ihan lähellä. Komeaa kuunneltavaa, vaikka se saikin joksikin aikaa pikkulinnut hiljenemään. Mustarastaan ääni on kyllä yksi kauneimpia linnun ääniä, vaikka täytyy myöntää, että se oikea kevään tuova lintuääni on kyllä mulle lokin käkätys :-D Koirat saivat komennuksen tarhaan siinä kohtaa, kun Sani alkoi haukkumaan varoitushaukkua metsää kohti. Luulen, että siellä oli hirvi (tai hirviä) sillä lenkiltä palattuani olin kuulevinani hirven kutsuääniä (samoin Sani, joka tuijotti taas metsään luppakorvat lähes pystyssä). Meidän koirathan ei hirviä lähde ajamaan takaa, koska niiden mielestä hirvet ovat aika pelottavia. Peurat ovatkin sitten aivan toinen juttu..

Lenkillä näimme järven "jäällä" joutsenen (ja on niitä enemmänkin tästä yli lennellyt). Onneksi huomasin sen ennen jätkää ja sain koiran naruun, koska muuten olisi kyllä tullut talviturkki kastettua. Jos kohta sitä turkkia on kyllä jo ojissa lioteltu kylkiä myöten. Sen verran jäistä taitaa vesi kuitenkin olla vielä jopa vesipedon mielestä, että varsinaisesti uinut jätkä ei vielä ole ja jos ehdin huudella sen pois niin se varpaiden liottelukin saadaan vielä vältettyä. Myös Romeon vesilintuystävät eli telkät olivat saapuneet järvelle. Pullasorsat kun saavat Rompun mielestä uiskennella aivan rauhassa, mutta nämä sukeltavat ovat selvää riistaa.