Helsingin näytelmässä

Tänään teimme Remu-Eemelin kanssa päiväreissun Helsingin jäähalliin Aptus-showhun. Reemuhan ei näytelmistä juuri perusta, kuten varmaan kaikille alkaa olla aika selvää.. Tänään oli onneksi hieman parempi päivä, eikä liikkuminen ilmeisesti ollut aivan löysää lenkkeilyä. Mutta itse jäin kyllä edelleen kaipaamaan esiintymiseen iloisuutta. No, olisin minäkin kieltämättä ollut mieluummin esim. Riihimäellä agikisoissa, että koirahan vain heijastaa mun asennetta ;-) Tuomarina waleseilla oli Jenny Miller Iso-Britanniasta ja koiria oli ilmoitettu (vain) 13. Remu sai ERIn ja sijoittui valioluokassa kolmanneksi. Sen enempää sijoituksia ei tullut eli meidän homma oli aikas nopeasti hoidettu. Arvostelu oli seuraavanlainen:

Fraction on the big side, gives impression of being a little long on the stands, but is nice to go over. Good head, eye colour could be darker. Enough neck. Good depth and rib. Could do a litter better upper arm and I´d like to see better second thigh. Well coated & presented. Moves soundly but is indined to short stride. 

"Töiden" jälkeen vähän shoppailtiin ja käytiin ulkona reippailemassa ennen kotiinlähtöä. Seuraava näyttely onkin sitten parin viikon päästä Karkun erikoisnäyttely. Sen jälkeen seuraavaa saadaankin odottaa loppuvuoteen tai jopa ensi vuoteen. Kotona oli kiva antaa pikaisesti kyytiä uudelle kanalle ennen totaalista ja pikaista sammumista sohvalle.

Ja vielä otos kera liikkuvan kuvan ja äänen: http://remueemelin.kuvat.fi/kuvat/MVI_6195.AVI

Ennen Karkkua ehditään kuitenkin käydä kaksissa agikisoissa. Sen lajin osalta tulostavoitteiden saavuttaminen tänä vuonna tuntuu huomattavasti realistisemmalta.. Tosin vähän vaihtelevaa meidän meno on vieläkin. Keskiviikon treeneissä jätkä oli todella hyvä ja itsekin olin hyvin mukana, joten treenien jälkeen oli tosi loistava olo. Radat olivat viikonlopun kisaradoista mukaillut tyyliin ryhmäläisten kootut hankaluudet, vaikka ei ne meille enää silloin hankaluuksia tuottaneet. Torstaina taas sitten itsekseen treenatessa tuntui, että koira ei käänny ei sitten millään ja räyh-räyh -huutamistakin oli aivan liikaa, jotta sen lisäksi olisi voinut kunnollisesti keskittyä mihinkään. No jaa, puomilla pysähtymiset onnistuivat silti 100%, eikä jätkä oikeastaan mihinkään esteille tai esteiltä pois karannut, kunhan vain otti piiiitkiä kenguruloikkia hypyillä niin, että käännökset olivat jotain aivan kamalaa. Mutta toivottavasti osui kisoihin se parempi päivä :-)