sunnuntai 16. toukokuuta 2010

Kesäkauden ekat kisat

Ja olihan ne itse asiassa tämän vuodenkin ekat kisat, talvi kun meni jalkaa parannellessa. Ohjelmassa oli siis tänään ensin agilityrata Vesa Sivosen tuomaroimana ja sen jälkeen hyppyrata, jossa tuomarina oli Katariina Virkkala. Kisat olivat meidän oman seuran eli Tampereen Koiraurheilijoiden järjestämät ja meidän "kotikentällä". Kotikenttäetu ei välttämättä tosin ollut etu, jätkä kun hoksasi heti, mitä tänne oltiin tultu tekemään ja fiilis oli sen mukainen: minä menisin nyt, nyt, nyt, mennään jo hei, mun vuoro ekana heti tässä ja nyt. Ja tällä kertaa ei paljon tokot auttanut.

Ekan radan alku olikin varsinainen grande catastrofe, sillä neljännen esteen jälkeen meillä oli kasassa 20 virhepistettä.. Alussa oli kolme hyppyä ja kepit kokolailla suorassa linjassa. Jätin Reemun maahan ja tarkoitus oli nostaa se vielä käsimerkillä istumaan ennen lähtölupaa. No, jätkähän otti jo käsimerkistä itselleen lähtöluvan eli lähti makuulta (tosin himmasi hieman ennen ekaa hyppyä kysymään, mutta ei siinä sitten enää paljon auttanut sanoa muuta kuin tule nyt sitten). Sekavasta lähdöstä johtuen - ja hirmuisesta kiireestä ja innosta - kaikkien kolmen hypyn rimat alas niin, että kops, kops, kops vaan kuului. Sitten keppien sisäänmenosta ohi (huom. halutaan ostaa koiralle jarrut) ja kun ohjaaja ei sitten antanutkaan enempää ohjeita, oli jätkän mielestä vuorossa tuomarin tervehtiminen. Jonka jälkeen jatkoimme kepeiltä varsin hyvin matkaa, kunnes tultiin kolmanneksi ja toiseksi vikoille esteille, jonka tiesin meille vaikeaksi paikaksi, mutta en sitten kuitenkaan ohjannut sitä niin perusteellisesti ja tiukasti, kuin olin suunnitellut, joten jätkä hyppäsi sitten toka vikan hypyn väärään suuntaan, joten tuloksena oli HYL.

Kuulostaa näin selitettynä varsin huonolta suoritukselta, mutta alun jälkeen ja hylystä huolimatta ei se nyt kuitenkaan mun mielestä oikeastaan ollut mitenkään mahdottoman kamala suoritus. Keppien jälkeen sain ohjauksen sujumaan ja Remukin oli hyvin kuulolla eikä koheltanut. Aluthan meillä on aina ollut vaikeita ja niihin pitää nyt jatkossa kiinnittää tosi paljon huomiota treeneissä. Olin lisäksi oikein todella tyytyväinen siihen, että jätkä pysähtyi molemmille kontaktien alastuloille (A ja puomi) ilman epäröintiä. Puomilla pysähtymispaikka oli hieman hakusessa, sillä Reemu pysähtyi jo ennen kuin etutassut olivat maassa. Tässä siis hieman korjailtiin sitten paikkaa eteenpäin. Aika oli näistä pyörimisistä, korjauksista ja kunnollisista pysähtymisistä huolimatta 44,64s (ia. 49s). Kiitokset sille tuntemattomaksi jääneelle seurakaverille, joka ajan oli kirjannut ylös hylystä huolimatta!

Tältä ekalta radalta jäähdyttelyyn mennessä jätkä tarjosikin sitten kontaktia aivan erilailla ja tyyliin "enkös ollutkin vähän nopea ja upea pikku springerispaanieli?" Eikä tämä mieliala ja kontakti onneksi kadonnut odotusaikana, tuntui ihan siltä kuin lähdössä olisi istunut eri koira.. Toka rata oli siis hyppäri ja se oli varsin kiva ja suoraviivainen rata, juuri sellainen meille sopiva (putkien ohivienneistä huolimatta). Sikäli se tältä radalta tullut yksi virhe harmittaakin. Ja aikaakin siihen kyseiseen virheeseen tuhraantui melkoisesti. Yksi mutka (taas alussa..) kun venyi tooosi pitkäksi, minkä takia kepeille sisäänmeno epäonnistui (taas). Loppurata meni oikein hyvin. Jos nyt jotain pilkunviilausta haluaa, niin koiraan voisi oikeastaan luottaa vähän enemmän, eikä varmistella suotta. Ja toisaalta ohjata silloin, kun pitää ohjata, niin nuo pitkät kaarrokset jäisivät pois.. Näillä neuvoin olisi vielä jokunen sekunnin kymmenys tai jopa muutama sekunti napsaistu pois suoritusajasta, joka oli nyt 31,71s (ia.35s). Tuloksena tältä radalta oli siis 5 vp ja sijoitus 2 eli päästiin ihan palkinnoille ja tehtiin meidän tähän asti paras tulos Reemun ja mun seitsemännessä kisastartissa.

Ei huono päivä ja tästä onkin hyvä jatkaa kahden viikon päästä Nokialla ja kahden ja puolen viikon päästä oman seuran iltakisoissa. Josko sit jo tulisi niitä nollia. Sitä varten pitäisi kyllä saada ohjaajalle aikas paljon enemmän rentoutta mukaan kisaradalle..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti