Parempi?

Siltä ainakin vaikuttaisi, mutta eipä hypitä riemusta ennen aikojaan. Pessimisti ei pety, näinhän se menee. Remu siis sai tiistaina antibioottikuurin eturauhasen tulehdukseen tiputeltuaan yllättäen lattialle eläinlääkärissä. Pissanäytteessä olikin sitten selkeästi tulehdukseen viittaavia muutoksia, ultrassa eturauhanen oli isohko, mutta kuulemma vielä rajoissa tämänkokoiselle koiralle. Mutta eipä tämä nyt kokonaan selkäongelmia ratkaise, vaikka selkäkivut usein ovat eturauhasongelmissa oireena, sillä rangassa on lapojen kohdalla selkeät kipukohdat ja röntgenissäkin näkyi muutoksia. Jos kuitenkin edes osa selittyisi tällä, niin olisihan se _aika paljon_ kivempi kuin, että selkä on aivan rikki..

Ainakin Reemunen on antibioottikuurin aloittamisen jälkeen piristynyt huimasti, eikä enää vain makaa ja tuijottele otsa rypyssä. Itseasiassa se livahtaa nojatuoliin tai sohvalle nukkumaan niin nopsasti, ettei aina ehdi kieltämään :-D Aika täyslepoa kun on pidetty nyt tiistaista asti, mutta eihän sylikoiraa voi jatkuvasti yksin pitää häkissä. Kauheata riehumisvimmaa sille ei kyllä sinänsä ole tullut, mutta onhan sitä toisaalta kielletty kaikesta vähänkin siihen viittaavasta viimeisen reilun kuukauden ajan.. Mutta siis: toivotaan parasta ja pelätään pahinta. Tiistaina selvinnee aika paljon selän kunnosta.