Nyt on sitten viisi päivää harrastettu reipasta kävelyä 20min/pv, hidastakin hitaampaa ylämäkikävelyä, jumppajuttuja kuten peruuttamista ja pieniä irtiolopyrähdyksiä pihassa. Ja tokoiltu mm. seuraamista, tunnarikapulan etsimistä heinikosta ja paikallamakuuta. Toistaiseksi näyttää hyvältä eli en ainakaan ole huomannut kipeytymistä (hieman matalampi kipukynnys voisi tietysti joissain tilanteissa olla hyvä..). Toisen takajalan keventäminen seistessä on kuitenkin jatkunut, mutta lääkäri oli sitä mieltä, että katsellaan nyt vielä. Lisäksi Reemu-parkaa on edelleen kiusattu pitämällä BOT-takkia öisin päällä ja valjaita ulkoiltaessa. Tulee ne peruutusharjoitukset ihan itsestään, kun näyttää valjaita.. Valjaat ei ilmeisesti istu tosijätkän imagoon :-/ Olenkin harkinnut, että pitäisi käydä ostamassa jotain "katu-uskottavaa" kangasta ja päällystää valjaat sillä :-D Tai ehkä niittejä?
Paikallamakuuharjoituksia on tehty kahdenlaisia: ohjaaja näkyvillä ja piilossa. ALO-luokan tyylisiä ohjaaja näkyvillä harjoituksia on tehty aika pitkillä ajoilla, mm. eilen 4 min. Piiloonmenoharjoitukset olen pitänyt suht lyhyinä. Ei mitään ongelmia pysymisessä kummassakaan. Mutta eihän niitä ongelmia ole yleensäkään ollut yksin treenatessa. Nyt siis vaan näitä helppoja toistoja paljon ja sit kohta ennen kuin tulee tosi kylmät ilmat, niin täytyy kysellä, löytyiskö treeniseuraa. Seuraamisen tiiviydessä on edelleen toivomisen varaa. Tunnarikapulan etsiminen heinikosta ei ole maailman kiinnostavin juttu (oliskohan vähäisellä ulkoilulla osansa siihen, että nenä vetäisi muuallekin..), mutta tehdäänhän se, kun mamma kerran sanoo, että nyt haet tai itket ja haet ;-) No ei nyt sentäs. Yleensä ottaen jätkä on tehnyt kauhean kivasti ja innostuneesti, mun mielestä vähän turhan vauhdikkaasti hypähdellen :-D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti