Remu The Neulatyyny

Täällä on nii-in pitkästyttävää..

Tänään käytiin Reemun kanssa fysioterapeutilla. Kolmen viikon lepo ja hiljaiselo kotona oli vaikuttanut selkään positiivisesti ja kuuloon negatiivisesti.. Ei meinannut tulla liikkeiden katsomisesta mitään, kun jätkä kulki vain nenä maassa ja hoitohuoneessakin piti nuuhkia joka nurkka ;-)  Selkä ei ilmeisesti ollut enää kovin hirveästi kipeä (tosijätkät ei kyllä pienestä nyyhki.. eikä vähän isommastakaan sen puoleen), mutta lihakset on jonkin verran juntturassa ja toispuoleisesti. Ilmeisesti kipu selässä on vaikuttanut eniten vasemmanpuoleiseen etujalkaan ja sen ristikkäiseen pariin eli oikealle taakse, ja näiden varominen taas on jumiuttanut erityisesti toista jalkaparia. Oikean takajalan keventämisen olin itsekin huomannut, samoin vasemman etujalan "raskauden" sitä nostettaessa. Vääntelyn ja kääntelyn ja tutkimisen jälkeen Remu pääsi hierottavaksi ja lopuksi myös neulatyynyksi eli siinä jätkä sitten lepäili miehekkäästi akupunktioneulat päässä, selässä ja jaloissa :-D Onneksi on hoitotoimenpiteet tyynen rauhallisesti hyväksyvä koira, ei voi muuta sanoa (huom. ei koske korvien trimmausta ;-) ).

Puuarkkua ei kuulemma tarvitse tämän takia koiralle hankkia, mutta agilityn jatkamista on harkittava tarkkaan. Toko ja mejä käyvät kuulemma oikein hyvin, mutta hyppimisessä nimenomaan alastulo rasittaa etupäätä ehkä liikaa. Toisaalta sitä ei voi tietää, kauanko kaventumaa on ollut: onko se kehittynyt jo aikaisemmin vai tullut nyt jostain. Ja jos on tullut aikaisemmin, niin minkä takia se nyt kipuilee: liian raskaan treenaamisen, jonkin tönäisyn, törmäyksen tms. takia vai syystä x. Siispä päätettiin, että kun kunto saadaan takaisin kohdilleen ja selkä- ja vatsalihakset trimmiin, niin agilitya kuitenkin kokeillaan. Varovaisesti, kevyesti, vähän kerrallaan ja aluksi hypyt minimatalina sekä superhuolellisilla alkulämmittelyillä ja loppujäähdyttelyillä juuri ennen ja heti jälkeen suorituksen. Ja vahditaan silmätarkkana kaikkia mahdollisia kivunmerkkejä. Jos se siltä näyttää, että kipeytyy, niin sitten oli Remun loistelias agilityura tässä. Ei agility sentään niin tärkeää ole, että sen takia kannattaa koira rikkoa lopullisesti. Sitä vaan ihmettelen, että milläs mä nyt meidän terrieriwalesia palkkaan, kun repimisleikit ei ole hyväksi..

Mutta nyt saatiin siis sentään lupa lähteä kunnon kävelylenkeille :-) Ja tokoakin saisi kuulemma jo treenata, ettei koiraparalla pää hajoa samalla kun selkä. Lisäksi ensi viikosta voidaan alkaa pikku hiljaa tehdä jumppatemppuja - ohjeet ja liikkeethän mulla onkin ennestään Romeon peruina..

Pääsenks mä pois, jos oon tosi söpö ja lupaan olla tosi kiltisti?

Vai pitääks ruveta hankalaksi, häh?! Free Remu!