keskiviikko 15. huhtikuuta 2009

Pääsiäisenviettoa

Salsatipu ja kovia kokenut sisaruksensa

Vietimme pääsiäisen mökillä ulkoillen (lukuun ottamatta pientä näytelmäpiipahdusta, josta edellisessä postauksessa). Koirilla oli kovasti hauskaa, ja vaikka itseä hieman alkoivat kylmähköt säät tympiä siinä maanantain paikkeilla, niin kyllä sitä jaksaa näiden kanssa olla ulkona, kun näkee, kuinka ne nauttivat, kun saavat kulkea ihan omaan tahtiinsa ja puuhailla sitä mitä haluavat (Remu varmaan kyllä on eri mieltä tästä viimeisestä, sen verran usein jouduin sen hakemaan naapurin puolelta nuhdesaarnan kera..). Kuviakin tuli otettua aika paljon vaihtelevalla onnistumisella. No, periaatteenahan mulla on, että jos ottaa oikein paljon kuvia, niin kyllä niistä joku onnistuu ;-)

Järvessä oli onneksi vielä sen verran jäätä, että vaikka en itse olisi uskaltanut rantaa pidemmälle kävelylle, se kesti koirat vielä hyvin. Tämähän ei kuitenkaan estänyt vesileikkejä, jotka ilmeisesti kuuluvat väistämättä mökkeilyyn.. Paitsi että jään päällä oli päivisin auringon sulattamia lätäköitä, joissa oli hyvä tassutella, meillä oli laiturin vieressä vedenottamista ja ihmisten avantouintia varten tehty avanto (=potentiaalinen vaaranpaikka pienille uteliaille vesipedoille..), joka olikin sitten pääsiäisen Se Juttu. Täytyy kyllä sanoa, että olen Remusta koko lailla ylpeä, sillä ehdimme sentään olla mökillä kokonaista kaksi päivää ennen kuin kolmantena jätkä tipahti kylmään kylpyyn. On se sentään vähän viisastunut. Tämäkin tipahtaminen oli oikeastaan vahinko. Avannon päälle oli yöllä jäätynyt muutaman millin jääkerros, jonka kestävyyttä Remu koitti ensin tassullaan ja sitten vähän rohkeammin juuri kun huusin kieltääkseni. Sinnehän se sitten liukastui pää edellä, huokaus.. Mutta ponkaisi muuten melkoista vauhtia itse ylös sieltä ja hurjaan edestakaiseen säntäilyyn jäälle. Taisi olla vähän kylmää vettä. Eihän siinä sitten muuta kuin sisälle ja fööni käteen.

Täytyy kyllä myöntää, ettei Remu suinkaan ollut ainoa avannon reunalla roikkuja, vaan kyllä pojat kaksissa tuumin kiersivät sitä vähän väliä. Tosin Romeolla taisi olla enemmän mielessä kuplien tekeminen. Rompun lempipuuhaahan kesällä on seistä rannassa ja syödä vedessä olevia kuplia. Liitän tähän kuvaltaan erittäin huonotasoisen videon (aurinko+lumi heijastivat), mutta eiköhän siitä saa idean selville :-)




Siinä missä pojilla tuntui olevan koko ajan jotain touhua menossa, tyytyi Sani makoilemaan joko sisällä takkatulen vieressä tai muutamina aurinkoisina ja lämpinä hetkinä rannassa. Varsinainen auringonpalvoja tämä meidän missi.


Romeolla on tapana piilotella puruluita vähän sinne sun tänne. Välillä se jopa löytää jonkun niistä, mutta suurin osa taitaa hävitä lopullisesti. Piilotuksessa onkin oma hommansa, kun yksi pisamanaamainen voro seuraa koko ajan tarkasti perässä. Ja kun sen hyvän piilon sitten löytää, niin sen vahtimisessa onkin hirveä homma. Koira parka :-D Remusen mielestähän tämä on äärimmäisen hauskaa leikkiä, ei sitä se luu varsinaisesti kiinnosta..

Täällä mitään ole, kunhan istuskelen itsekseni.

Höh, et kyllä tule tänne!

Nyt pois, senkin pentu!

Hyökkäys takavasemmalta

Ja vielä kerran..

Menee hermo, tää on mun kätkö ja mun luu, kuulitko!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti